.

Sukukokous Helsingissä 17.8.2019

Sukukokouksen avaussanat

Hannu Mustakallio

Hyvät Henrik ja Laura Schwartzbergin sukuseuran jäsenet, rakkaat sukulaiset!

Minulla on sukuseuran puheenjohtajana ilo ja kunnia toivottaa teidät kaikki tervetulleiksi tähän Henrikin ja Lauran jälkeläisten yhteiseen tapaamiseen.

Sukuseuramme on perustettu elokuussa 2011 Rokualla pidetyssä sukukokouksessa, jonka aiheena oli Henrik Schwartzbergin syntymän 200-vuotismuisto. Sukuseura rekisteröitiin kesäkuussa 2013 ja sen hallitus piti ensimmäisen kokouksensa elokuussa 2014.

Seuran tarkoituksena on sääntöjensä mukaan selvittää Henrik ja Laura Schwartzbergin sekä heidän jälkeläistensä vaiheita ja historiaa, vaalia Schwartzbergin–Mustakallion suvun perinteitä, edistää yhteenkuuluvuuden tunnetta suvun jäsenten keskuudessa sekä tehdä sukuseura- ja sukututkimustyötä tunnetuksi.

Henrikillä ja Lauralla oli kymmenen lasta, joista yksi (Laura) kuoli aivan pienenä ja yksi (Lars) nuorena aikuisena ilman jälkeläisiä. Kaikki muut menivät naimisiin ja saivat jälkeläisiä. Suvullamme on siis kahdeksan haaraa, joita sukuseuramme pyrkii kokoamaan yhteen.

Jos emme ota Rokuan perustavaa kokousta huomioon, sukuseuramme järjesti ensimmäisen sukukokouksen kolme vuotta sitten, elokuussa 2016 hotelli Haagassa Helsingissä. Paikalla oli 47 aikuista ja viisi lasta, yhteensä 52 osanottajaa viidestä sukuhaarasta (Kusti, Maria, Johannes, Jaakko ja Jooseppi). Sukukokouksessa keskityttiin 200 vuotta aiemmin syntyneen esiäitimme Laura Schwartzbergin elämään.

Nyt meillä on takanamme ensimmäinen normaali kolmivuotiskausi. Olen edellä lainannut tietoja edellisestä kolmivuotiskertomuksesta, jota käsittelemme varsinaisesti tänä iltana pidettävässä sääntömääräisessä sukukokouksessa. Otan siitä vielä joitakin muita keskeisiä tietoja.

Seurallamme oli viime kesäkuun lopussa yhteensä 100 jäsentä, jotka jakautuivat seitsemän sukuhaaran kesken. Nyt jäseniä on jo 103. Suurin edustus jäsenkunnassamme on Jaakon, Johanneksen ja Joosepin haaroista. Jäsenkunnasta puuttuu enää Kallen (Karl) haaran edustus, mutta senkin edustajiin olemme saaneet yhteyden. Jaakon jälkeläiset, joihin itsekin kuulun, muodostavat noin puolet jäsenkunnastamme. Sukuseuran jäsenmäärä on kasvanut edellisen sukukokouksen jälkeen 18:lla.

Sukuseuran asioita on pyrkinyt viemään eteenpäin hallitus, jossa on ollut edustettuna neljä sukuhaaraa (Jaakko, Jooseppi, Johannes ja Maria) kahdeksasta mahdollisesta. Haluan esitellä teille muut hallituksen jäsenet. Varapuheenjohtajana on ollut Katariina Mustakallio, sihteerinä Marja Heimonen ja rahastonhoitajana Kati Mustakallio, joka on huolehtinut myös kotisivuista. Tom Krusius on ruvennut aktiivisesti vetämään projektia, jonka tavoitteena on julkaista yksityiskohtaisia ja luotettavia tietoja Henrikin ja Lauran jälkeläisistä. Martti Mustakallio on antanut tekniset taitonsa sukuseuran palvelukseen ja kertoo myöhemmin, miten jäsenet pääsevät katsomaan pilvipalvelusta vain heille tarjottavia tietoja. Leena Carpén edustaa hallituksessa Marian sukuhaaraa.

Haluan kiittää hallituksen jäseniä yhteistyöstä ja yhteisen vastuun kantamisesta kalliista sukuperinnöstämme. Olemme eri yhteyksissä todenneet, että työskentelemme kaikki talkooperiaatteella. Tämä on totisinta totta. Sukuseuratyö ei ole meille velvollisuus vaan etuoikeus.

Hallituksen työ on viime kuukausina keskittynyt tämän sukukokouksen valmisteluihin. Lisäksi olemme valmistelleet sukutietouden edistämistä koskevia asioita, joita esittelemme teille aivan kohta.

Tänään meitä on koolla ennakkoilmoittautumista koskevien tietojen mukaan 39 aikuista ja viisi lasta, yhteensä 44 sukulaista, joista lähes kaikki ovat sukuseuran jäseniä. Kun aiemmissa kokoontumisissamme on ollut edustajia viidestä sukuhaarasta, nyt heitä on kuudesta. Tervetuloa mukaan, Heikun jälkeläiset Mirjami ja Pentti Kaaretvuo.  Rinnassamme olevat nimilaput osoittavat jälleen itse kunkin sukuhaaraa. Poissa ovat enää Kallen ja Hannan haarojen edustajat.

Halusimme jälleen järjestää sukukokouksemme Helsingissä ja siten tavoittaa pääkaupunkiseudulla olevia sukulaisiamme. Asuuhan meidänkin sukumme jäsenistä valtaosa juuri täällä. Osanottajamäärämme on kuitenkin jonkin verran pienempi kuin kolme vuotta sitten. Sen sijaan että valittelisimme kiinnostuksen puutetta, voimme iloita siitä, että olemme saaneet koolle lähes puolet jäsenistämme. Meillä on erinomainen tilaisuus tutustua toisiimme ja sukuumme.

Toivon kuten kolme vuotta sitten, että jokainen osanottaja tutustuisi tämän päivän aikana ainakin yhteen sellaiseen sukulaiseen, jota ei ole aiemmin tuntenut. Siinä on yksi konkreettinen tavoite tälle kokoontumisellemme. Sukuyhteyden rakentumista palvelee myös illalla vietettävä muistohetki, jossa muistamme edellisen sukukokoukseen jälkeen edesmenneitä sukuseuramme jäseniä.

Olemme koolla ortodoksisessa kulttuurikeskuksessa Sofiassa. Kun hallitus on nyt ja kolme vuotta sitten perehtynyt moniin kokouspaikkavaihtoehtoihin, olemme saaneet kuvan, että Sofia on ainakin pääkaupunkiseudulla niistä paras. Haluamme tarjota teille tilaisuuden tutustua siihen, millainen kulttuurikeskus Sofia on.

Samalla kun toivotan teille kaikille oikein hyvää sukukokousta, lausun iloni siitä, että olemme saaneet Sofian esittelijäksi sen primus motorin, metropoliitta Ambrosiuksen. Ole hyvä, isä esipaimen!

Esityksen aikana seinälle heijastettiin Henrik ja Laura Schwartzbergin perhe -kalvo (alla)

Henrik Schwartzberg s. Pyhäjoella 7.5.1811, k. Säräisniemellä 18.11.1857.
Laura Katarina o.s. Stenbäck s. Kuortaneella 22.2.1816, k. Iisalmella Vieremällä 24.12.1885.

Vihittiin avioliittoon Vöyrillä 10.1.1839.

Lapset:

  • Gustaf (Kusti) s. Sievissä 19.12.1839, kuoli Haapajärven kanttorina 11.12.1912. Puoliso 30.3.1864 Liisa Simelius s. Rantsilassa 7.4.1841, k. Haapajärvellä 31.10.1920.
  • Lars Sievissä 9.3.1841, kuoli armovuodensaarnaajana Pulkkilassa 7.7.1865 naimattomana.
  • Maria Perhossa 17.7.1842, k. Heinävedellä 17.6.1932. Puoliso 4.9.1872 Heinäveden kanttori Matti Malkki s. 29.6.1835, k. Heinävedellä 12.11.1910.
  • Henrik (Heikku) s. Pyhäjärvellä Ol. 4.4.1844, kuoli Sotkamon kirkkoherrana 27.12.1913. Puoliso 8.1.1875 Johanna Ottelin s. Reisjärvellä 31.10.1853, k. Oulussa 17.12.1925.
  • Johannes Pyhäjärvellä Ol. 15.2.1846, kuoli Kuopion kirkkoherrana (tuomiorovastina) 18.9.1915. Puoliso 17.8.1870 Hanna Rahm s. Heinävedellä 28.1.1853, k. Kuopiossa 6.12.1926.
  • Jakob (Jaakko) s. Säräisniemellä 8.9.1848, kuoli (Oulun läänin) Pyhäjärven kirkkoherrana 20.1.1909. Puoliso 1.7.1874 Emma (Emmi) Maria Gummerus s. Kokkolassa 2.8.1841, k. Pyhäjärvellä 30.12.1926.
  • Laura Säräisniemellä 1.11.1850, k. siellä 15.5.1851.
  • Karl (Kalle) s. Säräisniemellä 25.4.1852, kuoli Sairalan asemapäällikkönä 16.1.1899. Puoliso 12.3.1885 Helena Katarina Malinen s. Kerimäellä 4.1.1855, k. Helsingissä 1.10.1910.
  • Johanna (Hanna) s. Säräisniemellä 11.3.1854, kansakoulunopettaja Kaavilla, k. Helsingissä 8.9.1929. Puoliso 10.8.1880 kansakoulunopettaja Kaarlo Arvid Riihikallio (Riberg) s. Torniossa 11.10.1856, k. Helsingissä 23.2.1927.
  • Josef (Jooseppi) s. Säräisniemellä 18.7.1857, k. Parikkalan kirkkoherrana 20.4.1923. Suomen Lähetysseuran lähetysjohtaja. Puoliso 4.1.1886 Agnes Selma Helena Lampén s. Kuopio 6.4.1867, k. Helsinki 5.2.1936.

 

 

 

.