.

Musiikkinäytelmä Säräisniemen kirkossa elokuussa 2017

Säräisniemen kirkossa nykyisessä Vaalassa esitetään elokuussa 2017 musiikkinäytelmä Henrik ja Laura Schwartzbergin elämästä. Sen otsikkona on yksinkertaisesti Henrik ja Laura. Klikkaa alla olevaa linkkiä, niin pääset suoraan tapahtuman ja Henrikin esittelyteksteihin.

 

Henrikin ja Lauran tarina musiikkinäytelmänä Säräisniemen kirkossa 17.8. – 20.8.2017

Säräisniemen kirkossa nykyisessä Vaalassa esitetään elokuussa musiikkinäytelmä Henrik ja Laura Schwartzbergin elämästä. Sen otsikkona on yksinkertaisesti Henrik ja Laura.

Musiikkinäytelmä on paikallista aktiivisuutta, joka on syntynyt sukuseurastamme riippumatta. Mielellämme teemme sitä kuitenkin tunnetuksi sukumme piirissä.

Näytelmän käsikirjoituksen on 2016 laatinut Seppo Kämäräinen, ja sen ohjaa Pauli Haataja. Idean äitinä on Helena Vähäsarja-Haataja, jonka isä, opettaja Väinö Vähäsarja on monin tavoin tehnyt tunnetuksi sukuamme.

Taloudellista tukea esitykseen on saatu Vaalan kunnalta ja paikallisilta yrittäjiltä. Musiikkinäytelmän käsiohjelma maksaa 15 euroa.

Esiintyjät ovat enimmäkseen paikallisia harrastajanäyttelijöitä. Henrikin osaan on saatu kiinnitettyä nivalalaislähtöinen Riku Pelo.

Esitykset ovat torstaina 17.8. kello 19 sekä perjantaina 18.8., lauantaina 19.8. ja sunnuntaina 20.8. kello 14 ja 19. Henrik ja Laura -teemaan liittyy myös messu, joka toimitetaan Säräisniemen kirkossa 20.8. kello 10 ja jossa saarnaa Hannu Mustakallio. Messun jälkeen tarjotaan kirkkokahvit kirkkopihalla.

Kannattaa siis liittää kesäsuunnitelmien joukkoon matka Säräisniemelle, sukumme keskeiselle paikkakunnalle, esimerkiksi sunnuntaina 20.8.

Majoitusta voi kysyä Rokua Health and Spa -kylpylähotellista, jossa pidimme sukukokouksen elokuussa 2011. Yhteystiedot: puh. 020 7819 200, s-posti myynti(at)rokua.com.

 

Henrik Schwartzberg (1811 – 1857) – Säräisniemen kappalainen

Säräisniemen kappalaisena toimi vuosina 1848 – 1857 Henrik Schwartzberg. Hän oli syntynyt Pyhäjoen Parhalahden kylässä toukokuun 7. päivänä 1811. Hänen alkuperäinen nimensä oli Heikki Jaakonpoika Mustakallio.

Henrik oli lähtöisin suomalaisen kansan keskeltä. Hänen isänsä oli kruununtorppari, sittemmin talollinen Jaakko Heikinpoika, äiti puolestaan Limingasta lähtöisin ollut Valpuri Jaakontytär Pietilä.

Heikki-poika pääsi nuorena rengiksi Pyhäjoen pappilaan. Hän sai yksityisopetusta kirkkoherran apulaiselta E. R. Alceniukselta ja aloitti koulunkäynnin 1825 Oulun triviaalikoulussa, joka oli Oulun palon jälkeen sijoitettu tilapäisesti Raaheen. Sen matrikkelissa poika esiintyi nimellä Henrik Svartzberg. Myöhemmin sukunimen alku muuttui saksalaismalliseksi Schwartzbergiksi. Kun triviaalikoulu palasi 1827 Ouluun, Henrik siirtyi mukana, mutta hän keskeytti opiskelunsa vuoden 1830 tienoilla.

Kaikesta huolimatta Henrik Schwartzberg pääsi aloittamaan syksyllä 1832 teologian opinnot Aleksanterin-yliopistossa Helsingissä. Hän viihtyi Pohjalaisessa osakunnassa ja sen kuorossa jopa niin hyvin, että opiskelu uhkasi kärsiä siitä. Opintonsa Henrik vei kuitenkin loppuun kolmessa vuodessa. Hänet vihittiin papiksi Turun tuomiokirkossa kesäkuussa 1835.

Schwartzberg toimi aluksi ylimääräisenä pappina Pyhäjärvellä, Sievissä, Rautiossa, Perhossa ja uudestaan Pyhäjärvellä. Pyhäjärvellä nuori pappi kohtasi viranhoidon vaikeudet. Hän liittyi heränneisiin, joiden rakastava huolenpito teki häneen vaikutuksen.

Schwartzberg tutustui Ylivieskan kappalaiseen Jonas Lagukseen ja heränneiden maallikkojohtajaan Paavo Ruotsalaiseen. Hän todisti myös Savon ja Pohjanmaan heränneiden ”kädenlyöntiä” Pyhäjärvellä vuonna 1836.

Niin sanotulla valtaistuimen ja alttarin liiton aikakaudella hallitusvalta pelkäsi herännäisyyden kansan parissa aiheuttamaa liikehdintää. Oulun läänin kuvernööri nimesi vuonna 1838 kenraalikuvernöörille lähettämässään raportissa Henrik Schwartzbergin yhdeksi pelättyjen ”lahkolaisten” johtajista. Apupappi esiintyi samoihin aikoihin pidetyillä kuuluisilla Kalajoen käräjillä syytettyjen todistajana.

Henrik Schwartzberg avioitui vuonna 1839 Laura Katarina Stenbäckin (1816 – 1885) kanssa, jonka isä oli tuolloin Vöyrin kirkkoherrana toiminut Karl Fredrik Stenbäck ja veli Lars Stenbäck. Viimeksi mainittu tunnettiin runoilijana ja pietistisenä uskonnollisena vaikuttajana, jonka virsiä on edelleen virsikirjassamme.

Henrik valittiin 1846 kappalaiseksi Säräisniemelle, joka kuului tuolloin Paltamon emäseurakuntaan. Hän astui virkaansa vappuna 1848. Uusi kappalainen liikkui ahkerasti seurakuntalaisten parissa. ”Varsperi” tuli tunnetuksi erityisen kansanomaisena pappina.

Katovuosina 1856 – 1857 valtio järjesti hätäaputöitä laajan Pelsonsuon kuivattamiseksi. Heikkokuntoisen väestön keskuudessa levinnyt punatauti koitui myös Henrik Schwartzbergin kohtaloksi. Hän kuoli 18. marraskuuta 1857 vain 46 vuoden ikäisenä toimittuaan Säräisniemellä yhdeksän ja puoli vuotta.

Henrikillä ja Lauralla oli kymmenen lasta, joista yksi oli kuollut nuorena. Vanhin lapsi täytti kohta          18 vuotta, nuorin oli isän kuolinpäivänä neljän kuukauden ikäinen. Seitsemästä pojasta peräti viisi kouluttautui isän kuoleman jälkeen sukulaisten ja ystävien tuella papiksi. Kirkkoherroina toimivat   Henrik (Heikku) Sotkamossa, Johannes Kuopiossa (tuomiorovastina) ja Jaakko Oulun läänin Pyhäjärvellä. Jooseppi Mustakalliosta puolestaan tuli Suomen Lähetysseuran lähetysjohtaja.

Henrikin pojanpoika, vuonna 1876 syntynyt ja 1936 kuollut Johannes Jaakko Mustakallio palveli vuodesta 1916 lähtien kahden vuosikymmenen ajan kirkkoherrana säräisniemeläisiä. Hänen ja Edla-puolison hautakivi on Säräisniemen kirkkomaalla lähellä Henrikin hautakiveä. Näin Säräisniemestä on tullut merkittävä paikka Schwartzbergin – Mustakallion suvulle.

Henrik ja Laura Schwartzbergin jälkeläiset perustivat esivanhempiensa nimeä kantavan sukuseuran Rokualla elokuussa 2011, kun oli kulunut 200 vuotta Henrikin syntymästä. Sukukokouksen ohjelmaan kuului myös messu Säräisniemen kirkossa.

Viime vuonna tuli kuluneeksi 200 vuotta Laura Schwartzbergin syntymästä. Silloin sukuseuran jäsenet eri haaroista kokoontuivat yhteen toista kertaa, tällä kertaa Helsinkiin. Laura on haudattu Iisalmen vanhalle hautausmaalle. Hän kuoli Vieremällä, joka kuului silloiseen Iisalmen maaseurakuntaan. Sukuseura huolehtii molempien esivanhempien hautojen hoidosta.

Mustakallion suku on tullut tunnetuksi erityisesti sen piirissä kasvaneista papeista ja muusikoista. Pappeja suvun piirissä on yhä edelleen.

Muusikoista suomalaiset tuntevat parhaiten oopperalaulaja Timo Mustakallion, jonka nimeä kantavat laulukilpailut pidetään edelleen Savonlinnassa. Timo Mustakallio oli lähetysjohtaja Jooseppi Mustakallion pojanpoika.

Suvun muusikoihin kuuluvat myös säveltäjä Otto Kotilainen sekä laulajat Matti Tuloisela ja Juha Kotilainen. Henrikin vanhin lapsi oli Haapajärven lukkarina elämäntyönsä tehnyt Kusti Schwartzberg, ja kanttoreita on ollut myöhemmissäkin sukupolvissa.

Mustakallion suvussa on ollut runsaasti myös professoreita ja lääkäreitä. Lisäksi erityisesti Lahden seudulla suvun jäseniä on vaikuttanut talouselämän piirissä

 

Hannu Mustakallio

Kirjoittaja on Itä-Suomen yliopiston kirkkohistorian professori, pappi ja Henrik ja Laura Schwartzbergin sukuseuran puheenjohtaja.

.